tiistai 30. heinäkuuta 2013

Kyllä maalaisilma tekee hyvää!


Muutama päivä on vierähtänyt tuttuja moikkaillessa ja maaseudun rauhasta nauttiessa. Koirat ovat saaneet paljon uusia ihmiskavereita ja pari mukavaa rokotettua koirakaveriakin. Camus on kasvanut paljon . Paino on noussut kilon viikossa ollen viime sunnuntaina 7,3 kg. Riiviön elkeet lisääntyvät ja vauhti kasvaa koko ajan, mutta pentu on oppinut myös paljon uutta ja hyödyllistä.
Lauantaina olimme häissä, eivätkä koirat edes huomanneet, että lähdimme ovesta jäädessään hoitoon. Kaikki oli mennyt hyvin ja hoitaja kyselikin, että mikä tässä pennussa muka on haastavaa, kun oli nukkunut suurimman osan ajasta. Asiaan vaikutti ehkä hieman myös se, että koirat juoksivat itsensä väsyksiin mökillä perjantai-iltana sekä niin kauniina lauantaiaamuna. 

Vahtikoirat :)

Automatkat, joita on tullut paljon ja eripituisia, ovat alkaneet mennä todella hyvin ja rauhallisesti pennun nukkuessa jalkatilassa. Kuuma ilma autossa on haasteellisin, mutta pieni rauhoittuu heti, kun kylmää ilmaa puhalletaan suoraan jalkatilaan. 



Aamut ja alkuillat Camus riehuu kuin viimeistä päivää. Kyytiä saavat niin huonekalut kuin kaikki muukin irtaimisto talossa sekä istutukset puutarhassa. 

Kävin ostamassa sille muutaman mielenkiintoisen lelun sekä puruluita ja asia on nyt jotenkin hallinnassa. Pieni osaa pyytä aika hyvin ulos, mutta parit pissat ovat tulleet sisälle. Onneksi majoitutaan omakotitalossa, niin karvakuonot voivat olla irti pihalla.

Pieni rakastaa keppejä ja puupalikoita ja kaiken uuden opetus on todella helppoa niiden avulla. Nyt Camus osaa istua, mennä maahan ja tulla luokse käskystä. Tänä iltana, päiväkausia jatkuneiden epätoivoisilta tuntuvien yritysten jälkeen, riiviö oli oppinut sanan ”Ei”. Oli pakko lavastaa tilanne uusiksi, kun olin varma, että oli vahinko. Pentu tarttui kenkään, sanoin ei, pentu tiputti kengän ja tuli nöyränä luokseni. Sama tapahtui, kun yritti purra käsiä. Huh. Nyt pitää vaan pitää säännöistä kiinni ja muistaa kehua paljon, kun luopuu puremisesta.

Uusilla leluilla leikkiminen on raskasta huvia. Aina ei jaksa nousta edes juomaan.


Kynsiä on leikelty harjoituksen vuoksi ja tänään pentu pestiin. En enää erottanut kullanvärisiä merkkejä päässä, kun väri oli tasaisen beige vihrein merkein pihaleikkien jälkeen. Ei varsinaisesti nauttinut saamastaan vesikidutuksesta, mutta jaksoi olla hienosti paikallaan toimituksen ajan. 

Valitus alkoi vasta turkkia kuivatessa, mutta loppui, kun vaavi nukahti söpösti pyyhkeen mutkaan.

Ruokinta on pyritty hoitamaan niin hyvin ja säännöllisesti kuin mahdollista. Camus ei kuitenkaan mielestäni syö tarpeeksi, joten lisään ruokaan aika paljon rasvaa pellavansiemenöljyn ja voin muodossa. En ole saanut nostettua annosmääriä kuin hitusen viime viikosta. On saanut lomalla samoja ruoka-aineita kuin ensimmäisellä viikolla. Otin pakastetut ruoat mukaan annoksittain minigrip pusseihin pakattuina. Tänään jouduin kasvissoseen puutteessa lisäämään Oscarin raakakasvisosepakastetta, missä on myös kaaleja. Siitä ei tullut mitään ongelmia, vaikka arvelin, että vatsa menisi löysälle. Sólaskin sietää tuotetta hyvin, joten saavat sitä varmaankin nämä pari päivää ennenkuin päästään takaisin kotipakastimelle. Luut sulavat paremmin päivä päivältä, mutta lisään silti vähän kalsiumia lihakasvissoseeseen. Pikku borzoi väänsi oikean etujalkansa leikeissä ja astui mielestäni tänään jalalla vähän varovasti ja hieman vinoon. Pitää seurata tilannetta. Huomaan olevani hieman vainoharhainen jalkojen kieroonkasvun suhteen...
Kaiken kaikkiaan reissu on tehnyt hyvää sekä Sólasille että Camus´lle. Kumpikin ovat saaneet huikean määrän rapsutuksia ja telmineet irti pihoilla. Pentu suostuu jo jäämään täysin yksin sisälle hetkeksi ilman mitään protestia ja on nähnyt erilaisia eläimiä ja ihmisiä. 
Kävimme mieheni kanssa tänään katselemassa haltioituneina paikallisen koirakerhon TOKO alkeistreenejä. Ehkä se olisi jotain, mitä Camus voisi tuoreen isäntänsä kanssa harrastaa. Innostusta ainakin löytyy puolin ja toisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti