Vuosi 2015: Miten hyvin saavutimme asetetut tavoitteet

Tämän vuoden teema on ollut oman ja eläinten hyvinvoinnin lisääminen sekä arkielämässä että harrastuksissa. Ihan ilman ongelmia ei olla selvitty tästäkään vuodesta, mutta noin pääpiirteittäin moni hyvinvointiin liittyvä asia on meidän sekataloudessa parantunut ja selkeytynyt. :)

Suunta on selkeytynyt ja vastaus lukittu

Heivasimme vuosi sitten viimeisetkin pohdiskelut kaikesta laumahierarkia ja laumanjohtajuus perusteisesta koulutuksesta. Se ajattelutapa tuli täydellisesti tiensä päähän toimimattomuudessaan ja sekä koiria että ihmisiä stressaavan vaikutuksensa takia, vaikka harvoja siihen perustuvia suositeltuja keinoja koiran toimintaan puuttumisessa koskaan käytin. Huomioitavaa on myös, että tutkijat joita laumanjohtajuus teoriassa siteerataan, ovat huomanneet virheensä ja ilmoittaneet, että koira ei lajina oikeastaan edes laumaudu niin hyvin. On jopa todettu että koiran muodostamat suhteet muihin lajeihin ovat enemmänkin ystävyyssuhteiden kaltaisia.

Mitä enemmän erilaisia koiria kohtaan ja erityisesti itse kasvatan yhteiskuntakelpoisiksi koirakansalaisiksi, todistaa kaikki menestys niiden kanssa positiivisen vahvistamisen ja eettisten koulutusmenetelmien suvereeniuden koiran psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä, kaikkien ongelmien ratkaisemisessa sekä harrastuksissa.

Itseopiskelua

Olen päivittänyt tietojani urakalla tänä vuonna, lukenut jo hyllystä löytyvät kirjat uudelleen muistiinpanojen kera, kolunnut läpi youtuben koirien ja jyrsijöiden koulutusvideot ääriään myöten ja käynyt mahdollisuuksien mukaan eettistä eläintenkohtelua käsittelevillä kursseilla ja luennoilla.


Mitä me sitten nyt tehdään karvakuonojen kanssa?


Tällä hetkellä on agility sellaisenaan tauolla ja olemme palanneet esteiden ja ohjauksien alkeisiin molempien koirien kanssa tapaturmien välttämiseksi. Koirat tekivät jo rataa hyvin, mutta isokokoisina nousi vauhti ja tapaturmariski liian suureksi kontaktiesteillä (puomi, A-este), joten otamme kunnolla aikaa opetellaksemme niiden kontaktipinnat ja suoritustekniikkaa aivan alusta uudelleen.

Gavrun kanssa treenaillaan Koirakoulu Vainussa BH koetta varten operanttia ehdollistamista käyttäen, täysin positiivisin ja eettisin menetelmin. Mukana on iso pussi herkkuja, vinkuva pallo, naksutin, kosketuskeppi ja kosketusalusta. PK-jälki on ollut harrastuksena aivan erityisesti beussin mieleen. Jäljestyskin on opetettu operantilla ehdollistamisella, kouluttamalla koiralle ensin naksuttimen ja makupalojen avulla kepin kosketus kuonolla, maassa olevan kepin ilmaisu maahanmenolla ja sitten vasta viety jäljelle, jonka varrelle kepit on sijoitettu. Poitsu nappasi idean todella hyvin ja nopeasti ja sillä on todella hyvä nenä!

Sólas toipuu vielä kesän leikkauksesta ja sen kuntoutumisen aikana on tullut esille monia haasteita myös koiran käyttäytymisessä. Onneksi pörröpää voi paremmin ja jaksaa nyt keskittyä kuono- ja tassukohdennus harjoituksiin, joiden avulla ollaan saatu nostettua koiran mielialaa ja parannettua käytöstä hihnalenkeillä.

Yhteenveto

Meillä siis koirien ja muiden lemmikkien kanssa puuhaileminen ja niiden koulutus perustuu positiiviseen vahvistamiseen aka palkkioiden käyttöön. Se on tehokkain ja riskittömin tapa opettaa eläimille, minkälaista käytöstä me niiltä milloinkin haluamme.


Linkkejä, joihin kannattaa tutustua:

Johtajuudesta ja laumanjohtajuusteorian alullepanijan haastattelu:
http://www.koirakouluvisio.com/artikkeleita/unohda-johtajuus-kouluta.html

Tietoa koirankoulutuksen myyteistä ja totuuksista englanniksi:
https://positively.com/dog-training/myths-truths/the-truth-about-dominance/

Tommy Wirénin kannanotto palkkion ja rankaisun käyttöön Hienosti Hihnassa TV-ohjelma: https://www.youtube.com/watch?v=9IhSmVMfc8w

Kirjoja, joiden lukemista suosittelen:

Tuire Kaimio: Koirien Käyttäytyminen,
Tuire Kaimio: Pennun kasvatus

Tommy Wirén: Onnistu koirasi koulutuksessa (Jos tuntuu, ettei ole aikaa tai jaksamista lukea tai lapsille ei löydy sopivan helppoa luettavaa, tämä kirja on todella helppolukuinen ja selkeä, täynnä helppoja käytännön harjoituksia, jotka on kuvattu vaihe vaiheelta)

Tommy Wirén: Hienosti Hihnassa

Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin

Victoria Stilwell: Train your dog positively

Paluu arkeen. Täältä tullaan 2015

Ihanaa! Loma! Jee! Tuli tarpeeseen.

Täytyy ihan ensiksi hehkuttaa, että onpas ollut kivoja kävelyitä koirien kanssa joulun aikana. :) Yksikin päivä viikko sitten vastaan tuli kaksi koiraa, jotka aloittivat hihnassa rähisemisen jo 50 metrin päästä, taskussa vain 4 namia wot tu duu wot tu duu?! Mutta kuulkaas, niin kuin isä aina muistuttaa: "Älä huoli ystävä nuori!" Mitähän tekee meidän karvakuonot? Heti kun haukkuminen ja murina alkaa säntäävät ne vasemman taskun viereen kerjäämään namia! Ei vilkaisua enempää mielenkiintoa rähiseviin. Se paras kiitos kaikesta tehdystä työstä! Huomenna se jouluaika sitten loppuukin. On ollut ihanan rentouttavaa aikaa kieltämättä. Mitä nyt viime viikon makasin selkäkrampeissa sohvalla, mutta nyt on siitäkin päästy.

Gavran on siirtynyt luultua aiemmin sijoituskoirasta kokonaisuudessaan omiin nimiini. Ihan mukava näin. Onneksi kasvattajan tukeen voi luottaa edelleenkin. :) Vähän on ollut pojalla vaikeaa, kun vatsa reagoi ennen joulua johonkin syömäänsä niin voimakkaasti, että oksensi monta päivää kaiken ulos ja oli lääkärin ohjeistuksella tehobakt/nutrisal/Gefilus- ja AB-piimä kuurilla kokonaisen viikon. Koko tänä aikana ei koirasta näkynyt mitään vikaa päälle päin ja energiaa piisasi. Lomamatka pohjoiseen meni muuten hyvin ja paljon sai penska juosta irti. Onneksi nyt vatsa on ollut viikon aivan kunnossa ja massaakin saatu kivasti takaisin.

 

Meidän joulu etelässä :) (+kosketuskeppi haha)

 

Åska jakoi lahjat tänäkin vuonna, noutava lintukoira kun on.

 

Ihanat näkymät <3

 

Kaunis talven ihmemaa.

Tämä kevät onkin sitten täynnä uusia haasteita ja toivon mukaan niitä toivottuja lopputuloksiakin. Tarkoituksena olisi saada suoritettua kursseja eläinalalta ja luettua pääsykokeisiin. Lisäksi päivitän lemmikkieni hyvinvointia ja koirien harrastusvalikoimaa ja yritän saada oman eläintenhemmottelushoppailu impulssini kuriin :P Eihän ne kivat pienet jutut mitään alennusmyynnistä maksa, mutta on syytä miettiä, mikä on tarpeellista ja mikä taas rahaa pois oikeasti tärkeistä hankinnoista. Näiden suunnitelmien toteuttamisen olen jo aloittanut ja päivittänyt samalla lakitietoutta eläinsuojeluasetuksiin uudelleen perehtymällä.

 

Rakkauspalleroita <3

Ihmeissäni taas luin eläinsuojeluasetuksen vähimmäisvaatimuksista eläintenpidolle. Olin hieman järkyttynyt siitä, miten pienissä tiloissa eläimiä saisi pitää. Katselin tuossa varaterraariota, missä on nyt kaksi gerbiiliä odottelemassa pääsyä isompaan terraan, kunhan kuiviketilaus tulee perille. Väliaikainen on vain 68x29cm pinta-alaltaan ja korkeutta 34cm. Minun silmääni se on liian pieni kahdelle gerbsulle, mutta lain mukaan siihen mahtuisi niitä kolme (!) kappaletta ilman, että se olisi eläinrääkkäystä. Niiden oma terraario on 80x35x40cm ja se on omaan silmääni ihan hyvänkokoinen kahdelle EHKÄ kolmelle, kunhan sinne laittaa tarpeeksi virikkeitä.

 

Eläinsuojeluasetuksen mukainen minipinta-ala kahdelle gerbiilille on 0,12m2 eli esim 40x30cm pohjainen terraario, jonka korkeus on vähintään 30cm. Kuvan kahden gerbiilin terraario on gerbiiliyhdistyksen minimipinta-ala suosituksen mukainen (2xlakisääteisen pinta-ala) 70x35cm pohjainen eli pinta-alaksi tulee 0,245m2, korkeutta 35cm. Niillä on paljon rakennelmia ja pesiä kuivikkeen seassa, heinää sekä talouspaperia pesäntekotarpeiksi ja paljon jyrsittävää pahvista lehtipuumateriaaliin, vaihdan kylpyhiekat päivittäin ja tytöt ovat suhteellisen tyytyväisiä. Mieluummin pitäisin kuitenkin 2-3 laumat vähintään 80x35-40x40cm terraariossa.

Onneksi lajityypillinen käyttäytyminen on lajikohtaisesti määritelty aika tarkkaan. Tässä ote jyrsijän ja kaniinin osalta. (En saa näitä valkoisia taustoja tekstistä pois! huoh :D)

"Jyrsijän ja kaniinin pitopaikan on oltava sellainen, että eläimellä on kuulo- ja näköyhteys pitopaikassa tai sen ympäristössä tapahtuvaan toimintaan sekä mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Jyrsijän ja kaniinin pitopaikassa on oltava sopivaa kuiviketta, kuten pihkatonta haketta, heinää, olkea tai muuta vastaavaa pohjamateriaalia. Jyrsijän ja kaniinin pitopaikassa saa olla verkkolattia vain, jos verkko on välittömässä kosketuksessa kiinteän pohjan kanssa. Pitopaikassa eläimillä on oltava mahdollisuus piiloutua.

Jyrsijällä ja kaniinilla on oltava käytettävissään asianmukainen pesälaatikko, koppi, onkalo tai muu vastaava pesätila.

Gerbiilin pitopaikassa on oltava putkia, käytäviä tai kanavia taikka muita vastaavia rakenteita tai mahdollisuus kaivaa käytäviä maahan. Gerbiilin, sinsillan ja degun pitopaikassa on tarvittaessa oltava mahdollisuus kylpeä hiekassa tai muussa vastaavassa materiaalissa. Sinsillan ja degun pitopaikassa on oltava riittävästi hyllyjä tai muita vastaavia rakenteita, joilla eläimet voivat oleskella muiden eläinten niitä häiritsemättä.

Jyrsijän ja kaniinin saatavilla on oltava hampaita kuluttavaa, jyrsittävää ruokaa tai muuta jyrsimiseen sopivaa materiaalia. Kaniinin, marsun, sinsillan ja degun saatavilla on jatkuvasti oltava sopivaa korsirehua."

Kuinka moni tietää, että todellisuudessa tämä on kaikki ihan laissa määrätty eikä vain mutun perusteella toteutettavissa. Itselleni aika itsestään selviä asioita. Eläimen täytyy saada ylläpitää lajityypillistä käyttäytymistään vangittunakin. Kuka nyt neuroottista tai masentunutta eläintä pystyisi katsomaan tuntematta halua parantaa sen oloja?

Eläinten kohtelu ja koulutustavatkin on määrätty asetuksessa aika tarkkaan.

12 §

Yleiset vaatimukset

Eläintä on kohdeltava rauhallisesti, eikä sitä saa tarpeettomasti pelotella tai kiihdyttää. Eläimen käsittelyssä on pyrittävä käyttämään hyväksi sen lajinomaista käyttäytymistä, kuten laumavaistoa.

Eläintä ei saa vahingoittaa tai käsitellä väkivaltaisesti. Eläimen potkiminen sekä lyöminen kuritus-, koulutus- tai muussa sellaisessa tarkoituksessa eläintä vahingoittavalla välineellä on kielletty.

Eläintä ei saa raahata sarvista, jaloista, hännästä, turkista tai suoraan päästä vetäen taikka käsitellä muutoin sillä tavalla, että sille aiheutetaan tarpeetonta kärsimystä.

13 §

Kouluttaminen ja käyttäminen

Eläintä ei saa kouluttaa tai käyttää siten, että vahingoitetaan sen terveyttä tai hyvinvointia. Eläintä ei saa pakottaa yrittämään luonnollisten kykyjensä tai voimiensa ylittämistä.

Mitä 1 momentissa säädetään eläimen käyttämisestä, ei koske koiran tai muun eläimen käyttämistä viranomaistoiminnassa eläimen käyttötarkoitukseen liittyvissä tehtävissä, joihin tehtävän luonteen vuoksi liittyy vaara eläimen vahingoittumisesta.

14 §

Tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottaminen

Eläinsuojelulain (247/96) 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamista eläimelle on:

1) elävän eläimen käyttäminen maalina harjoitus- tai kilpa-ammunnassa;

2) piikkikannusten, piikkipannan tai piikkikuolaimen käyttö;

3) elävän kalan suomustaminen tai suolistaminen taikka eläimen elävänä kyniminen tai nylkeminen;

4) elävän linnun tai nisäkkään taikka muun selkärankaisen syöttäminen hoidossa olevalle eläimelle, ellei se ole välttämätöntä hoidossa olevan eläimen myöhempää luontoon palauttamista varten tai muutoin sille ehdottoman välttämätöntä;

5) muun kuin kohtuulliseksi katsottavan ihmisvoiman käyttö eläimen synnytyksessä sikiötä ulos vedettäessä;

6) eläimen kuljettaminen jostakin ruumiinosasta ripustamalla;

6 a) eläimen hännän katkaiseminen siten, että vahingoitetaan ihoa ja sen alaisia kudoksia;(7.11.2002/910)

7) poron tai muun kotieläimen taikka tuotantotarkoituksessa tarhatun eläimen tappaminen metsästyksellisin keinoin ampumalla, ei kuitenkaan poron ampuminen poromiehen toimesta tai muun kotieläimen taikka tuotantotarkoituksessa tarhatun eläimen ampuminen sen välitöntä tappamista vaativasta hyväksyttävästä syystä; sekä

8) muu sellainen eläimeen kohdistuva toiminta tai toimenpide, joka aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa.

Täältä voi lukea lisää: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396#L4P12

Jotenkin näiden pykälien lukeminen sai minut jälleen ajattelemaan sitä, kuinka lyhyen aikaa eläinystävämme ovat täällä meidän ilonamme ja kaipaamaan kovin edesmenneitä lemmikkejäni. Erityisesti lapinporokoiria Siroa ja Ponkua. Ikävä ei koskaan häviä... Lisäsin jokaiselle gerbiilille extra annoksen heinää ja ruokaa ja vaihdoin raikkaat vedet ja vien koirat pitkälle iltavaellukselle. Tänään meillä juhlitaan tätä hetkeä ja sitä, että kaikki vielä olemme täällä nauttimassa elämästä yhdessä.

 

Joululahjat heti hyötykäyttöön!

Jotain mitä odottaa! Ostettiin siipan kanssa liput kummallekin Eläköön koirat tapahtumaan ensi kesänä. Mielenkiinnolla odottelemme Victoria Stilwellin live esiintymistä. Stilwellin kirjakin tuli tilattua ihan omaksi kuviketilauksen yhteydessä. :) Seuraavasta linkistä pitäisi saada tapahtuman tiedot auki.

https://positively.com/news/victorias-live-show-coming-to-finland/