Oma koti kullan kallis

Olipas ihana reissu, mutta olipas myös ihana tulla takaisin kotiin.

Täysin katastrofaalisen pissaralliaamun jälkeen aloitimme torstai-iltapäivänä pitkän matkan etelää kohti. Ensin kaksi ja puoli tuntia autossa kummankin koiran nukkuessa kuin tukki. Oulussa pojat pääsivät pissalle ja jatkoimme matkaa junalla. Juoksimme varmuuden vuoksi ulkona kolmella asemalla, mutta pentu nukkui ja pidätti koko kuusi tuntia päätepysäkille asti. Viimeinen etappi taitettiin bussilla ja sielläkin pentu käyttäytyi mallikelpoisesti siankorvan avulla.

                       Ensimmäinen junamatka alkoi syliin nukahtamalla

 Ja jatkui omalla tyynyllä huolellisesti peitetyllä lattialla. Sólas otti rapsutuksia vastaan myös takanaistuvilta.

Odotellaan bussia elielinaukiolla. Camus joutui penkille lelunsa kanssa, kun yritti siivota kaikki roskat pysäkin ympäristöstä.

Kotona huomattiin, että marketista ostettu jauhettu broileri oli valmiiksi huonolaatuista/pilaantunutta, pakastimesta ei löytynyt yhtään lihaluumixiä tai vastaavaa eikä myöskään luita. Mies ehti onneksi käydä ennen töitä Murren Murkinassa täydentämässä varastoja. Camus sai tilausta odotellessa yhden aterian multimixiä ja piti siitä kovasti. Ruoansulatuksessa ei ole ollut mitään vikaa koko aikana. Mikään uusi ruoka-aine ei ole aiheuttanut löysää vatsaa tai ummetusta. Camus´n paino on noussut kilon viikossa, vaikka on edelleen todella hoikka eikä syö ihan taulukon suosittelemaa määrää.

Nomomomomomomomomom. Possunselkäranka toimii näköjään hyvin puruluuna, kunhan katsoo, ettei palassa satu olemaan terävämpiä luunpaloja.

Tänään aamulla Camus oli vähän rauhaton ja käytiin Sólasin aamulenkin jälkeen riiviön kanssa kahdestaan ulkona leikkimässä. Sisälle tullessaan pentu oli yhä rauhaton eikä jättänyt Sólasia rauhaan hetkeksikään, kiemurteli, valitti ja yritti purra kaikkea mikä tielle osui. Aikani tuumailtuani kastelin pyyhkeen jääkylmään veteen, laiton pennun sen päälle kyljelleen ja kietaisin loppuosan pyyhkeestä kehon ympäri. Pieni nukahti niille sijoilleen. Raukalla oli vain kuuma. Helteellä ei voi liikaa painottaa veden ja viileän makuupaikan tärkeyttä mitä tulee sekä ihmisiin että koiriin.

Tässä vielä kuvia lomalta.

Pojat opettelevat syömään OMASTA ruokakupista. Tietenkin kaverin ruoka maistuu aina paremmalle, vaikka samaa sörsseliä olisikin.

                Camus`lla on niin sanotusti ohjat käsissä.

             Vitsi, mitä kaikkea outoa ja kiinnostavaa mummolan pihalta löytyykään.

Uusi koiraystävä Don Korleone´s Jerpejeger "Åska". Pojat eivät millään malttaneet jättää toisiaan rauhaan. Hyvät painit saivat aikaan, kun Åska halusi alituiseen pestä Camus´n naamaa.